Johtajakin tarvitsee tukea

Sujucon taustalla on useamman vuoden kokemus asiantuntijaorganisaation toimitusjohtajana työskentelystä sekä yli kuuden vuoden toimiminen pk-kasvuyhtiöiden verkostossa. Tämän kokemuksen perusteella olen huomannut, että toimitusjohtajat ovat valtavan paineen alla ja kokevat yksinäisyyttä usein. Kasvavassa yhtiössä he ovat sellaisessa roolissa, että heidän tulee osata kaikkea niin substanssiin kuin johtamiseenkin liittyen. Ja samaan aikaan resursseja on aivan liian vähän. Tämä aiheuttaa stressiä, kuormittumista – ja yksinäisyyttä.

Saman asian on tuonut esiin muun muassa Hälsa Oy:n toimitusjohtajista tehty selvitys, jossa todetaan että joka neljäs toimitusjohtaja kokee viikottain yksinäisyyttä.  Pienten kasvuyhtiöiden omistaja-toimitusjohtajilla on harvemmin mahdollisuutta tai halua ottaa advisory boardia tai hallitusta sparraamaan ja tukemaan, vaikka juuri he sitä tarvitsisit. Niinpä minun ajatukseni on tarjota tukea tähän tilanteeseen. 

Bisnesmentorointi on sekoitus sitä, että käydään läpi yrityksen bisnestilanteita, mutta myös kuljetaan henkisenä tukena yrittäjän tai johtajan matkalla tarjoten uusia näkökulmia asioihin pitkän omakohtaisen kokemuksen kautta. Parhaiten voin auttaa asiantuntijaorganisaatioiden johtajia, sillä niistä on yli 15 vuoden kokemus – ja niissä usein samantyyppiset haasteet toistuvat. 

Sujucon taustalla on myös, se, että työhyvinvointi, erityisesti asiantuntijaorganisaatioissa, on tällä hetkellä tapetilla. TTL:n vuoden 2023 väestötutkimuksen mukaan työuupumus tai kohonnut työuupumusriski koskettaa joka neljättä alle 36-vuotiasta ja 46-55-vuotiasta työssäkävijää. Samassa tutkimuksessa todetaan, että johtajien uupumus ja eroaikeet ovat lisääntyneet. Näkisinkin, että työhyvinvointi lähtee myös yritysjohdosta asti – siitä, että yritysjohto voi hyvin ja saa tarvittaessa sparrausta ja kuuntelevat korvat. Heillä harvemmin on sellaisia sparrauskumppaneita, joille he voivat luottamuksella avautua ja joilta he voivat saada apua käsillä oleviin arjen haasteisiin.

Bisnesmentorointi on tarkoitettu asiantuntijaorganisaatioiden johtajille. Pienten ja keskisuurten yritysten omistajille, toimitusjohtajille ja johtoryhmätason jäsenille sekä suurten yritysten johtoryhmäläisille ja tiiminvetäjille. Lähdetäänkö yhteiselle matkalle? Soita tai laita viestiä 0405940517!

Asiakaskokemuksen johtamisen ensi askeleet

Sisältää 3 vinkkiä siinä onnistumiseen.

Mistä matka yrityksen parempaan asiakaskokemukseen kannattaa aloittaa? Asiakaskokemuksen johtamisen tahtotilasta. Kokemuksemme mukaan asiakaskokemuksesta ja sen tilasta on usein niin erilainen näkemys yrityksen sisällä, että yhteisen tahtotilan muodostaminen on ensimmäinen etappi tiellä onnistuneeseen transformaatioon.

Asiakaskokemuksen maturiteettimalli

Tahtotila muodostetaan arvioimalla yrityksen kypsyyttä asiakaskokemuksen eri osa-alueilla. Arviointi perustuu malliin, jossa käydään läpi yrityksen asiakaskokemuksen johtamisen kyvykkyyksiä kuudella eri osa-alueella:

asiakasymmärrys, priorisointi, design, tuotanto, mittaaminen ja kulttuuri.

Kukin näistä osa-alueista sisältää tehtäviä, prosesseja ja ominaisuuksia, joita tarvitaan asiakaskokemuksen johtamiseksi ja kilpailuedun saavuttamiseksi.

Osa-alueet priorisoidaan johdon workshopeissa, joissa niiden tilannetta analysoidaan ja syvennetään. Priorisointi heijastelee yrityksen liiketoiminnan painopistealueita ja sitä, millä olisi suurin vaikutus asiakkaan kokemukseen ja sitä myöten yrityksen arvoon. Arvioinnin pohjalta jokaisesta osa-alueesta tehdään konkreettinen kehittämisen kohteiden lista, minkä avulla asiakaskokemuksen kehittämistä on helppo johtaa.

Tahtotila luodaan yhdessä

Tahtotila on yhteinen asia. Siksi se tulee tehdä mahdollisimman osallistavasti. On tärkeää saada yrityksen eri sidosryhmien näkemys tilanteesta ja kehittämisen paikoista. Johto tekee lopullisen priorisoinnin. Tahtotilan luomisessa hyödynnetään kyselyitä, haastatteluita, workshopeja ja muita osallistavia työtapoja.

Tahtotilasta toimintaan

Tahtotilan luominen voi tuntua vaikealta, mutta yleensä se on se helpoin osa. Sen jälkeen alkaa varsinainen määrittelytyö: mitä osa-alueita lähdetään edistämään? Millaisia projekteja niiden sisälle mahtuu? Millaiset vaikutukset niillä on toisiinsa – jos muutamme tätä, niin miten tuo ja tuo muuttuu? Asiakaskokemuksen johtamisen kehityskartta on se työkalu, joka taklaa kakofonian ja tuo selkeyttä, läpinäkyvyyttä ja yhteistä voimaa yli siilorajojen.

3 vinkkiä onnistuneeseen tahtotilan luomiseen:

Osallista mahdollisimman paljon ihmisiä eri puolilta organisaatiota. Siksi tahtotilan luomiselle kannattaa varata tarpeeksi aikaa.

Aloita puhuminen asiakaskokemuksen käytäntöönviennistä ensi hetkestä lähtien – sisällytä se tahtotilan luomiseen. Käytäntöönvienti on usein ongelmakohta ja siksi siitä on hyvä hakea yhteistä ymmärrystä ensi metreistä lähtien.

Luo tahtotilan jälkeinen roadmap. On tärkeää viestiä, mitä tahtotilan jälkeen tapahtuu ja miten eri asiakaskokemuksen kehittämisprojektit priorisoidaan. Siksi on hyvä luoda roadmap, jota on helppo edistää tahtotilan luomisen jälkeen, ettei jäädä lähtökuoppiin sutimaan.

Blogipostaukseni on alun perin julkaistu Tulos Helsingin blogissa 1.2.2018.

Rottakokeessa nimeltä lean työn johtamisessa

Poltin melkein itseni loppuun matkailualan johtotehtävissä reilut kymmenen vuotta sitten. Vastasin matkailualalla yrityksen Suomen verkkokaupasta ja markkinoinnista ja olin todellinen one-woman-show. Työ oli haastavaa ja kivaa, joten vauhtia riitti. Tuolloin kuitenkin ymmärsin, että töitä on aina enemmän kuin ehtii tehdä ja vain tiukasti johtamalla itseään pystyy olemaan työelämässä loppuelämänsä. Asiantuntijatyössä ja johtotehtävissä on aina – vapaa-ajallakin – kyse siitä, miten elämäänsä ja sen osana työtänsä johtaa.

Olen oivalluksen jälkeen johtanut omaa tekemistä tiukoin ottein ja tuloksellisesti. Olen vaatinut itseltäni noin 4 tuntia todella tehokasta työaikaa ja vain 3 tärkeää asiaa valmiina per päivä sekä yksi reilusti isompi kokonaisuus viikossa. Kun teen töitä, olen läsnä ja keskityn jokaiseen tehtävään – en esimerkiksi istu palavereissa läppärin kanssa. Nykyisen työni uuden liiketoiminnan pystyttämisessä pilkoin suoraan järkeviin kokonaisuuksiin per kuukausi ja per viikko: x määrää myyntiä, x määrää markkinointia, asiakastyötä, kehittämistehtäviä ja niin edelleen.

Ennen joulua päätimme Tuloksella siirtyä johtamaan työtä leanin keinoin. Minäkin askartelin itselleni juuri ennen joululomaa kanban-taulun. Johdan nyt työtäni taululla, jossa on 1. Backlog (“Läjä”), 2. Prio, 3. Doing, 4. Done. Näiden lisäksi näen taululta määrän, jonka olen hoitanut yhdessä viikossa ja kuukaudessa (Weekly output).

Palasin joululomalta tiistaina. Iltapäivään mennessä olin kehittänyt itselleni kunnon stressin: “töitä on aivan liikaa, en mitenkään ehdi tehdä kaikkea”. Tämä johtui siitä, etten ollut käyttänyt taulua ja mielessäni oli kaikki tekemättömät työt eri listoilta. Keskiviikkoaamuna otin lopulta taulun kunnolla käyttöön. Taulun kokoamisen myötä minulle tuli rauha: ei ole kiire; tänään pitää saada vain kaksi asiaa tehtyä.

Leanin suurin etu on tähän mennessä ollut se, että vaikka olen kaikenlaisia to do -listoja pitänyt, niin kanban-taulun kanssa listat saa näkyviksi yhteen paikkaan. Kirjoitan ihan kaikki mielessä pyörivät “todot” Backlogiin taululle, josta priorisoin kiireellisyyden ja tärkeyden mukaan. Priorisoidulta listalta otan kerrallaan vain muutaman asian työstöön, joita sitten oikeasti teen. Näen jatkuvasti töiden etenemisen. Näen miten paljon olen saanut aikaiseksi, päivässä ja viikossa. Ehkä se suurin hyöty fyysisen taulun ylläpitämisestä on se, että jos käyttää pelkkiä post it -lappuja tai listoja, tulee ne heitettyä roskikseen. Taulultani näen tulokset eli tehdyn työn määrän: oho, kuinka paljon sain aikaiseksi tälläkin viikolla!

Tänään tein taulusta version 0.2 ja todennäköisesti seuraava versio on digitaalinen. Rottakoe jatkuu.

Vinkkejä leanin aloittamiseksi:
Aloita jostakin! Prosessia voi ja tuleekin kehittää, kaizen-filosofian mukaisesti. Tärkeintä on se, että pistät taulun pystyyn nyt. Tarvitset alkuun magneettitaulun (fläppitaulu) tai vaikka fläppipaperin, mustaa ohutta teippiä ja post it -lappuja.

Uimaradat. Jos teet useampaa vastuualuetta samalla, niin tee niille omat uimaradat. Olen jakanut omani kolmeen: asiakastoteutukset, myynti ja markkinointi sekä kehittäminen. Näin näen jatkuvasti, että kullakin kolmella tärkeimmällä osa-alueella asiat etenevät.

Osallista tiimisi ja koko yritys leaniin. Todellinen hyöty saadaan vasta kun voit omat muille kuuluvat taskit viedä toisen tiimin taululle – tiedät tarkalleen, millä prosessilla ja aikataululla tehtävä tulee “ulos”.

Varaa ad hocille tilaa. Vielä noin puolikas päivä menee pienempien asioiden hoitamiseen. Niitä ei ole edes välttämättä järkevää laputtaa. Yleensä laputan vasta noin tunnin vievät työt. Päätä sääntö laputtamiseen ja noudata sitä.

Lukuvinkkini, jos et vielä vakuuttunut: Sari Torkkola: Lean asiantuntijatyön johtamisessa.

Toimitusjohtaja, joko sinulla on oma digimentori?

Digiosaaminen tai paremminkin sen puute puhuttaa.

Yrityksen johdon, ja erityisesti toimitusjohtajan, on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää digitalisaation tuomat liiketoiminnan mahdollisuudet kaikessa laajuudessaan. Mahdollisuuksien näkemiseksi on hyvä hankkia lähelle henkilö, joka on digissä kuin kala vedessä. Siis digimentori.

Käänteismentoroinnissa “hierarkiassa kokemattomampi henkilö ottaa ensisijaisesti mentorin roolin” (Ristikangas, Clutterbuck, Manner: Jokainen tarvitsee mentorin).

Käänteismentorointi on loistava tapa hyödyntää asiantuntijan tai johtajan digiosaamista.

Toimitusjohtajan ei itse tarvitse ehtiä perehtymään kaikkiin digibisneksen osa-alueisiin tai kokeilemaan kaikkia digikikkuloita. Kuitenkin käänteismentoroinnin avulla hän saa tarpeeksi syvää näkökulmaa uusiin asioihin ja digin tuomiin mahdollisuuksiin liiketoiminnassa. Digimentori puolestaan saa tukea oman digiosaamisen kehittämiseen sekä muihin asiantuntija- tai johtamistaitoihin.

Milloin saamme ensimmäisen, virallisen digimentorointiohjelman tähän maahan?

Kirjoitus on julkaistu alunperin Tiistai-blogissa 26.2.2015  Toimitusjohtaja, joko sinulla on oma mentori?