Category: työelämä

Asiantuntijatyössä tulee korostumaan muukin kuin substanssiosaaminen tulevaisuudessa.

Viime vuosikymmeninä tai vuosina asiantuntijatyö on muuttunut rajustikin. Olen tehnyt itse asiantuntijatöitä viimeiset kymmenen vuotta sekä myös johtanut asiantuntijoita joko esimiehenä tai muussa roolissa. Tässä ajatuksiani asiantuntijatyön muuttumisesta.

ITSENSÄ JOHTAMINEN

Oman työn organisointi ja itsensä johtaminen ovat olleet jo pitkään asiantuntijatyössä keskeisiä asioita. Asiantuntija itse on oman työnsä tekemisen asiantuntija. Tällöin työn suunnitteluunkaan harvoin puututaan. Mutta onko työn suunnittelulle allokoitu asiantuntijatyössä aikaa? Harvoin jos koskaan. Tukevatko erilaiset järjestelmät työn suunnittelua vai jopa tuhoavat kaikki suunnitteluyritykset? Useimmiten hankaloittavat tai jopa tuhoavat.

Väitän myös, ettei kaikilla asiantuntijoilla suinkaan ole työn suunnittelun taitoja. Asiantuntijan on lisäksi vaikea priorisoida työtänsä, jos vaikuttimet tulevat ulkopuolelta: esimieheltä, kollegoilta, asiakkaalta. Uskon, että itsensä johtamisen taidot ja resurssit ovat asiantuntijatyön keskeisimmistä vipuvarsista joko tehostaa tai aiheuttaa asiantuntijan uupuminen.

Tänä päivänä ihannoidaan itseohjautuvuutta. Oman kokemukseni perusteella en usko siihen, että kaikki yksilöt voisivat olla täysin itseohjautuvia, vaan esimiestyötä tai coachausta tullaan aina tarvitsemaan. Tässä auttavat paitsi esimiestyön kehittäminen myös erilaiset uudet työnohjaamisen menetelmät kuten vaikka kanban, jonka tavoitteena on työn hallinnan, paremman viestinnän ja läpinäkyvyyden avulla vapauttaa aikaa luovuudelle. Ja siinä samalla tulee suunniteltua omaa työtä – myös suhteessa muun tiimin työhön.

OPPIMINEN

Tänä päivänä asiantuntijatyössä uuden osaamisen vaatimus on hurja. Siksi koen, että oppiminen on yksi tärkeimpiä asiantuntijan työtaitoja. Kerron oman kokemukseni kautta osaamisen nopeutumisen vaatimuksista: tein vuonna 2005 ensimmäiset Adwords-mainokset. Tuolloin käyttöliittymä ja mainonnan tekemisen logiikka olivat hyvin yksinkertaiset ja muutoksia niihin tuli ehkä kerran kvartaalissa. Tänä päivänä mainonnan osaajat ovat ihan oma huippuasiantuntijoiden porukka, joka tekee pelkästään sitä työkseen. Käyttöliittymiin ja tapaan tehdä mainontaa tulee muutoksia viikottain ellei jopa päivittäin. Itse ymmärrän enää ylätasolla mainonnan lainalaisuudet ja mahdollisuudet, mutten kykene sitä tekemään käytännössä.

Reilussa 10 vuodessa on tullut töitä, joihin ei ole olemassa koulutusta eikä historiatietoa siitä, millainen tyyppi tässä hommassa pärjää. Ne jotka tekevät mainontaa nyt, opettelevat ihan joka päivä jonkin uuden asian käyttöliittymässä tai tavoissa tehdä.
Useilla aloilla on ymmärretty se, ettei kerran hankitulla tutkinnolla pärjää koko työelämää. Joillakin asiantuntija-aloilla on kuitenkin sellainen uuden oppimisen vaade, ettei pärjää vuottakaan ilman että opettelee isompia kokonaisuuksia.

MUUTOSKYVYKKYYS

Asiantuntijatyössä on tärkeää olla halua ja kykyä muuttua jatkuvasti omassa työssään, kuten jo kaksi edellistä kohtaa tuovat esille. Työssä tulee jatkuvasti sellaisia uusia töitä tai osa-alueita, joita ei vielä muutamia vuosia sitten ollutkaan. Yksi tällainen asiantuntijatyön osa-alue, joka on hiipinyt varkain yritysten “työkalupakkiin” muutamien vuosien aikana on HR markkinointi.

HR markkinoinnissa houkutellaan työntekijöitä yritykseen markkinoinnin ja viestinnän keinoin ja se on osa yrityksen työnantajamielikuvan kehittämistä. Tätä hommaa tehdä nykyään aika monessa yrityksessä, erityisesti teknologia-alan yrityksissä ja startupeissa. Tällaiseen tekemiseen ei ole mitään koulutusta vaan usein yrityksen sisällä esimerkiksi markkinointi-ihminen ottaa tehtävän haltuun HR-tiimissä tai toisinpäin. Muita tehtäviä, joita ei vielä muutamia vuosia (tai vuosikymmen) sitten ollut ovat esimerkiksi scrum masterit, muutosjohtajat, asiakaskokemuksen kehittäjät, digitaalisen markkinoinnin tekijät ja niin edelleen.

Kyse on yrityksen mutta myös asiantuntijan kyvystä muuntautua uusiin tehtäviin.

VERKOSTOITUMINEN

Asiantuntijatyö tulee olemaan yhä monimutkaisempaa, eikä kukaan voi oppia ja siten hallita sen kaikkia osa-alueita täydellisesti. On siis tärkeää tietää, kuka tietää paremmin ja osaa enemmän aiheesta kuin itse. Myös asiantuntijan on hyvä oppia verkostoitumaan ja hyödyntämään verkostoaan.

Verkostoitumista kannattaa tehdä niin yrityksen sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Tämän päivän asiantuntijatyön taitoa on se, että osaa kysyä ja tietää keneltä asiaa voisi kysyä. Erilaisia oikeita ja virtuaalisia verkostoja on paljon ja niitä tulee jatkuvasti lisää.

METAVAIKUTTAMINEN

Tälle ilmiölle en ole keksinyt oikein kuvaavaa termiä. Näkemykseni mukaan yhä suurempi osa päivittäisestä työstä tehdään yrityksessä metatasolla. Eli toisin sanoen suuri osa asioita etenee muualla kuin virallisissa palavereissa tai työpajoissa ja suuri osa viestinnästä tapahtuu muualla kuin yrityksen virallisissa kanavissa, niin isoissa kuin pienissäkin yrityksissä.

Omaan asiantuntijatyöhön liittyvät asiat saattaa saada paremmin etenemään kun ymmärtää sen, että yrityksissä on usein viralliset ja epäviralliset tavat vaikuttaa ja edistää omaa työtänsä. Tämä vaatii asiantuntijalta hyvin erilaisia taitoja kuin aiemmin: esimerkiksi sosiaalisuus, verkostoituminen, vaikuttaminen ja ideoiden myyminen.

 

TULEVAISUUDEN TAITOJA

Tähän olisi voinut listata montakin niin sanottua yleishyödyllistä taitoa, kuten vaikka dataymmärrys, tunnetaidot, ideoiden myyminen, resilienssi, mutta sen sijaan valitsin seuraavat. Nämä ovat tärkeitä niin johtajan kuin asiantuntijan töissä tulevaisuudessa:

Fasilitointitaidot. Yhä suurempi osa työstä tehdään erilaisissa tiimeissä, kokoonpanoissa ja yhteistyökuvioissa. Näissä on tärkeää, että tieto leviää mahdollisimman tehokkaasti, mahdollisimman monen ääni saadaan kuuluviin, mutta päästään myös eteenpäin. Tässä fasilitointitaidot ovat yksi hyvä työkalu.
Systeemiajattelu. Yrityksen ja ympäröivän maailman kompleksisuus kasvaa ja siten ulkoisia ja sisäisiä vaikuttimia on yrityksissä ja yksittäisessä työssä yhä enemmän. Tällöin tarvitaan yhä enemmän kykyä ajatella ja ymmärtää kokonaisuuksia ja syy-seuraussuhteita, systeemiajattelua.
Muutosjohtamisen taidot. Olemme jatkuvan muutoksen äärellä, jolloin muutosjohtamiseen liittyvä taidot ja ymmärrys tulevat jokaisen työkalupakkiin.

Kokemukseni perustuvat kahteen paikkaan: digimarkkinointitoimisto Tulos Helsingissä 8 vuoden aikana työskentelin kaikkiaan yli sadan asiantuntijan kanssa. Toinen oli markkinoinnin ja myynnin ammattilaisnaisten verkosto Tiistai-klubi, jossa toimin 8 vuoden ajan aktiivina. Tutustuin sinä aikana noin 200 naiseen, joista iso osa työskenteli organisaatiossaan asiantuntijana.