Asiakaskokemuksen johtamisen ensi askeleet

Sisältää 3 vinkkiä siinä onnistumiseen.

Mistä matka yrityksen parempaan asiakaskokemukseen kannattaa aloittaa? Asiakaskokemuksen johtamisen tahtotilasta. Kokemuksemme mukaan asiakaskokemuksesta ja sen tilasta on usein niin erilainen näkemys yrityksen sisällä, että yhteisen tahtotilan muodostaminen on ensimmäinen etappi tiellä onnistuneeseen transformaatioon.

Asiakaskokemuksen maturiteettimalli

Tahtotila muodostetaan arvioimalla yrityksen kypsyyttä asiakaskokemuksen eri osa-alueilla. Arviointi perustuu malliin, jossa käydään läpi yrityksen asiakaskokemuksen johtamisen kyvykkyyksiä kuudella eri osa-alueella:

asiakasymmärrys, priorisointi, design, tuotanto, mittaaminen ja kulttuuri.

Kukin näistä osa-alueista sisältää tehtäviä, prosesseja ja ominaisuuksia, joita tarvitaan asiakaskokemuksen johtamiseksi ja kilpailuedun saavuttamiseksi.

Osa-alueet priorisoidaan johdon workshopeissa, joissa niiden tilannetta analysoidaan ja syvennetään. Priorisointi heijastelee yrityksen liiketoiminnan painopistealueita ja sitä, millä olisi suurin vaikutus asiakkaan kokemukseen ja sitä myöten yrityksen arvoon. Arvioinnin pohjalta jokaisesta osa-alueesta tehdään konkreettinen kehittämisen kohteiden lista, minkä avulla asiakaskokemuksen kehittämistä on helppo johtaa.

Tahtotila luodaan yhdessä

Tahtotila on yhteinen asia. Siksi se tulee tehdä mahdollisimman osallistavasti. On tärkeää saada yrityksen eri sidosryhmien näkemys tilanteesta ja kehittämisen paikoista. Johto tekee lopullisen priorisoinnin. Tahtotilan luomisessa hyödynnetään kyselyitä, haastatteluita, workshopeja ja muita osallistavia työtapoja.

Tahtotilasta toimintaan

Tahtotilan luominen voi tuntua vaikealta, mutta yleensä se on se helpoin osa. Sen jälkeen alkaa varsinainen määrittelytyö: mitä osa-alueita lähdetään edistämään? Millaisia projekteja niiden sisälle mahtuu? Millaiset vaikutukset niillä on toisiinsa – jos muutamme tätä, niin miten tuo ja tuo muuttuu? Asiakaskokemuksen johtamisen kehityskartta on se työkalu, joka taklaa kakofonian ja tuo selkeyttä, läpinäkyvyyttä ja yhteistä voimaa yli siilorajojen.

3 vinkkiä onnistuneeseen tahtotilan luomiseen:

Osallista mahdollisimman paljon ihmisiä eri puolilta organisaatiota. Siksi tahtotilan luomiselle kannattaa varata tarpeeksi aikaa.

Aloita puhuminen asiakaskokemuksen käytäntöönviennistä ensi hetkestä lähtien – sisällytä se tahtotilan luomiseen. Käytäntöönvienti on usein ongelmakohta ja siksi siitä on hyvä hakea yhteistä ymmärrystä ensi metreistä lähtien.

Luo tahtotilan jälkeinen roadmap. On tärkeää viestiä, mitä tahtotilan jälkeen tapahtuu ja miten eri asiakaskokemuksen kehittämisprojektit priorisoidaan. Siksi on hyvä luoda roadmap, jota on helppo edistää tahtotilan luomisen jälkeen, ettei jäädä lähtökuoppiin sutimaan.

Blogipostaukseni on alun perin julkaistu Tulos Helsingin blogissa 1.2.2018.

Mikä on asiakaskokemuksen tila suomalaisissa yrityksissä? 3+1 havaintoa

 

Olen viimeisen puolen vuoden aikana tavannut noin 80 yrityksen ylintä johtoa asiakaskokemuksen tiimoilta. Tässä muutamia yksittäisiä havaintojani. Millaisia ajatuksia ne sinussa herättävät?

Asiakaskokemus on vasta tulossa johdon agendalle

Noin puolet tapaamistani yrityksistä on aloittanut asiakaskokemukseen panostamisen 1 – 2 vuotta sitten. Toinen puolisko heräilee asiaan nyt. Reilu vuosi sitten tehdyn Talent Vectian tutkimuksen mukaan 25 % yritysjohtajista on sitä mieltä, että asiakaskokemus ei kuulu strategiaan. Tätä väitettä tukevat myös kokemukseni. Johdon edustajat ovat olleet kyllä hyvin kiinnostuneita aiheesta, mutta asia(kas) ei ole vielä ollut yrityksen agendalla.

Herää kysymys, että kuka strategian keskiössä on, ellei asiakas ja hänen kokemuksensa?

Asiakasdata on kehittymätöntä ja hyödyntämättä

Rikas asiakasdata on hyvän asiakaskokemuksen kehittämisen lähtökohta. Harvalla yrityksellä on datakulttuuria. Datalla ei ole omistajaa, sitä ei kerätä määritellyn prosessin mukaisesti sisäisesti tai ulkoisesti, sillä ei useimmiten ole yhtä pääpaikkaa vaan se on pirstaloitunut ympäri organisaatiota. Kaiken lisäksi yritykset ovat laiskoja hyödyntämään dataansa niin itsensä kuin asiakkaidensa hyväksi.

Yksi esimerkkini on markkinoinnin automaatiosta. Lähes kaikilla tapaamillani yrityksillä markkinoinnin automaatio on tavalla tai toisella agendalla. Kuitenkaan yrityksillä ei ole olemassa asiakasdataa, jolla lähteä pyörittämään automaatiota. Siis on paljon niitä yrityksiä, joilla ei ole alkeellisintakaan asiakasdataa eli tässä tapauksessa sähköpostia kerättynä asiakkaista. Siitä tilanteesta tie automatisoituun markkinointiin tai asiakassuhteen hoitoon on kuoppainen.

Tapasin myös toki niitä, joilla datan merkitys on ymmärretty, erityisesti palveluiden kehittämisessä. Eräs iso konepajateollisuuden yritys kerää 10 000 huoltomiehen kautta ison määrän dataa. Paikalla käydessään huoltomies merkkaa välineiden kunnon, seuraavat korjaamistarpeet sekä havainnot paikan tilasta. Tieto kerätään yhdeksi, visualisoiduksi, ajantasaiseksi näkymäksi asiakkaalle. Se hyödyttää yrityksen asiakkaita niin, että he näkevät välineidensä tilan sekä tarpeet tulevaisuudessa. Yritys puolestaan hyödyntää dataa myynnin paikkoina.

Näkemykseni on se, että datan kulttuuri tai sen puute erottaa tulevaisuuden menestyjät perässähiihtäjistä.

Asiakaskokemus edellyttää panostuksia digitaalisuuteen

Asiakaskokemuksen luomisessa ei voida koskaan olla hyviä ilman kunnollista panostusta digitaalisuuteen. Digitalisaation merkityksen ja muutosvauhdin on sisäistänyt vasta noin kolmannes tapaamistani yritysten edustajista. Tämä tarkoittaa sitä, että valtaosan panostukset digitalisuuteen eivät ole riittävällä tasolla. Digitaaliset kanavat tulevat kuitenkin olemaan jokaisessa bisneksessä se asiakkaan ensisijainen asioinnin lähtökohta – ja muut tavat tukevat sitä.

Riittävät panostukset digiin auttavat hyvän asiakaskokemuksen tarjoamisessa.

+1

Suomessa asiakaskokemus ei ole vielä löytänyt omistajaa yrityksissä. Se saattaa olla toimitusjohtajan, markkinointipäällikön tai asiakkuusjohtajan agendalla. Tai sitten ei kenenkään.

Millaisia ajatuksia nämä asiat herättävät? Kuulen mielelläni kokemuksiasi ja ajatuksiasi aiheesta.

Havainnot perustuvat asiakkaiden ja potentiaalisten asiakkaiden tapaamisiini Tulos Helsingillä välillä elokuu 2016 – helmikuu 2017.

Kuva (c) Suvi Johansson.