Mikä sinun markkina-arvosi on?

Tapaan työssäni paljon ihmisiä, jotka digitalisaatio on yllättänyt. Näiden henkilöiden työnkuvaan kuuluu usein yrityksen liiketoiminnan johtaminen, viestintä, markkinointi tai myynti. He ovat pitkään toimineet perinteisissä kanavissa, perinteisillä tavoilla. He ovat loistavia siinä.

Digin tuleminen on aiheuttanut sen, että heidän työnkuvaansa kuuluu paljon siihen liittyviä asioita ja tapoja ajatella, jotka pitäisi hanskata myös. Siinä alkavatkin osaamisen suhteen vaikeudet.

Kun vierailin muutama vuosi sitten rekrytointiyritys MPS:n iltatilaisuudessa, jäi sieltä erityisesti yksi viesti resonoimaan.

Varmista, että sinulla on markkinakelpoista osaamista.

Jäin pohtimaan sitä: digitalisaation myötä esimerkiksi markkinointipäälliköt joutuvat hanskaamaan perinteisten markkinointitapojen lisäksi – tai sijaan – uusia tapoja tehdä, uusia kanavia ja uusia toimintamalleja. Jos oma asenne on kielteinen tai vaikkapa yrityksen johdon tuki digitalisaatioon riittämätön, digiosaaminen ei kartu. Kuitenkin kaikki viestintä-, markkinointi-, myynti- ja liiketoiminnan johtavat ihmiset tarvitsevat sitä.

Dataan ja asiakasymmärrykseen perustuva tekeminen on tämän päivän liiketoiminnan ydintä ja tärkeintä johtamista.

Miten osaamisen kartuttaminen ja verkostoituminen liittyvät toisiinsa? Uskon ensinnäkin, että jokaisella asiantuntijalla ja johtajalla on velvollisuus käyttää aikaansa uuden oppimiseen. Jos tänä päivänä paahtaa vuodenkin niin, ettei töiltään muka ehdi käymään missään isosti oppimassa uutta, osaaminen ei pian ole markkinakelpoista. Oppimisen asenteen pitää olla joka päivä työkalupakissa.

Toiseksi uskon, että mikään koulutus tai seminaari ei pelkästään riitä osaamisen kartuttamiseen, vaan verkostoituminen on yksi parhaista keinoista oppia ja kuulla viimeisimmät alan jutut. Verkostoistasi opit myös, miten joku toimii käytännössä . Seminaareissa tai koulutuksissa mennään harvoin niin syvälle.

Kolmanneksi näen, että vastuu oppimisesta on otettava itselleen. Sitä ei voi ulkoistaa esimiehelle, johdolle tai kaverille. Tämän päivän asiantuntijan ja johtajan on itse huolehdittava oman osaamisen kartuttamisesta, joka päivä.

Illan toinen tärkeä lause oli:

Todenna kehittymisesi.

Markkinointipäällikkönä toimiva ystäväni kertoi tuplanneensa yrityksen verkkosivuston kävijät vuodessa sinnikkäällä, nollabudjetin sisältömarkkinoinnilla. Arvatkaa, kehotinko häntä paitsi ottamaan asian itselleen palautteena, myös kirjaamaan saavutuksen CV:hen.

Oman osaamisen todentaminen mittaamalla ja monetisoimalla tulokset on ensiarvoisen tärkeää kehittymistä ja oman markkina-arvon kasvattamista.

Alkuperäinen blogipostaus julkaistu Tiistai-klubin blogissa 12.5.2016. Yhä nopeutuvan muutoksen myötä hyvin ajankohtainen teema.

Mikä on asiakaskokemuksen tila suomalaisissa yrityksissä? 3+1 havaintoa

 

Olen viimeisen puolen vuoden aikana tavannut noin 80 yrityksen ylintä johtoa asiakaskokemuksen tiimoilta. Tässä muutamia yksittäisiä havaintojani. Millaisia ajatuksia ne sinussa herättävät?

Asiakaskokemus on vasta tulossa johdon agendalle

Noin puolet tapaamistani yrityksistä on aloittanut asiakaskokemukseen panostamisen 1 – 2 vuotta sitten. Toinen puolisko heräilee asiaan nyt. Reilu vuosi sitten tehdyn Talent Vectian tutkimuksen mukaan 25 % yritysjohtajista on sitä mieltä, että asiakaskokemus ei kuulu strategiaan. Tätä väitettä tukevat myös kokemukseni. Johdon edustajat ovat olleet kyllä hyvin kiinnostuneita aiheesta, mutta asia(kas) ei ole vielä ollut yrityksen agendalla.

Herää kysymys, että kuka strategian keskiössä on, ellei asiakas ja hänen kokemuksensa?

Asiakasdata on kehittymätöntä ja hyödyntämättä

Rikas asiakasdata on hyvän asiakaskokemuksen kehittämisen lähtökohta. Harvalla yrityksellä on datakulttuuria. Datalla ei ole omistajaa, sitä ei kerätä määritellyn prosessin mukaisesti sisäisesti tai ulkoisesti, sillä ei useimmiten ole yhtä pääpaikkaa vaan se on pirstaloitunut ympäri organisaatiota. Kaiken lisäksi yritykset ovat laiskoja hyödyntämään dataansa niin itsensä kuin asiakkaidensa hyväksi.

Yksi esimerkkini on markkinoinnin automaatiosta. Lähes kaikilla tapaamillani yrityksillä markkinoinnin automaatio on tavalla tai toisella agendalla. Kuitenkaan yrityksillä ei ole olemassa asiakasdataa, jolla lähteä pyörittämään automaatiota. Siis on paljon niitä yrityksiä, joilla ei ole alkeellisintakaan asiakasdataa eli tässä tapauksessa sähköpostia kerättynä asiakkaista. Siitä tilanteesta tie automatisoituun markkinointiin tai asiakassuhteen hoitoon on kuoppainen.

Tapasin myös toki niitä, joilla datan merkitys on ymmärretty, erityisesti palveluiden kehittämisessä. Eräs iso konepajateollisuuden yritys kerää 10 000 huoltomiehen kautta ison määrän dataa. Paikalla käydessään huoltomies merkkaa välineiden kunnon, seuraavat korjaamistarpeet sekä havainnot paikan tilasta. Tieto kerätään yhdeksi, visualisoiduksi, ajantasaiseksi näkymäksi asiakkaalle. Se hyödyttää yrityksen asiakkaita niin, että he näkevät välineidensä tilan sekä tarpeet tulevaisuudessa. Yritys puolestaan hyödyntää dataa myynnin paikkoina.

Näkemykseni on se, että datan kulttuuri tai sen puute erottaa tulevaisuuden menestyjät perässähiihtäjistä.

Asiakaskokemus edellyttää panostuksia digitaalisuuteen

Asiakaskokemuksen luomisessa ei voida koskaan olla hyviä ilman kunnollista panostusta digitaalisuuteen. Digitalisaation merkityksen ja muutosvauhdin on sisäistänyt vasta noin kolmannes tapaamistani yritysten edustajista. Tämä tarkoittaa sitä, että valtaosan panostukset digitalisuuteen eivät ole riittävällä tasolla. Digitaaliset kanavat tulevat kuitenkin olemaan jokaisessa bisneksessä se asiakkaan ensisijainen asioinnin lähtökohta – ja muut tavat tukevat sitä.

Riittävät panostukset digiin auttavat hyvän asiakaskokemuksen tarjoamisessa.

+1

Suomessa asiakaskokemus ei ole vielä löytänyt omistajaa yrityksissä. Se saattaa olla toimitusjohtajan, markkinointipäällikön tai asiakkuusjohtajan agendalla. Tai sitten ei kenenkään.

Millaisia ajatuksia nämä asiat herättävät? Kuulen mielelläni kokemuksiasi ja ajatuksiasi aiheesta.

Havainnot perustuvat asiakkaiden ja potentiaalisten asiakkaiden tapaamisiini Tulos Helsingillä välillä elokuu 2016 – helmikuu 2017.

Kuva (c) Suvi Johansson.